Rakkaat ystävät

Raamattukodilla oli vaikea tilanne toukokuun puolessa välissä. Tärkeä assistenttini pitkän opinto-ohjelman johtamisessa ilmoitti aikovansa keskittyä jatkossa enemmän viittomakielisten kurssien hoitamiseen. Olimme häntä siihen rohkaisseetkin, mutta nyt hän puolittikin viikoittaiset työtunnit toimistossamme. Hän on ollut meillä kaksi vuotta Wycliffe-järjestön kannatusrenkaansa turvin.  

Pyysin Herralta raamatunpaikkaa ja sainkin psalmi 91 alun: ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo Herralle, ’Sinä olet minun turvani ja linnani, minun Jumalani johon minä luotan’.” Ihana psalmi jatkuu lohduttavalta tavalla loppuun asti. 

Ensimmäisen kääntäjän palatessa kotimaahan. Kuvassa opiskelijoiden ja kodin työntekijöiden lisäksi kolme vapaaehtoista.

Tuolloin kirjoitin Raamattukodin rukousryhmälle esirukouspyynnön saada nopeasti lisää työvoimaa Raamattukodille. Samalla kerroin niistä monista työtehtävistä mitä Raamattukodin pyörittämiseen kuuluu, mm. opinto-ohjelman suunnittelu ja toteutus, yhteydenpito entisiin ja tuleviin opiskelijoihin sekä työn tukijoihin. Olemme Halvorin kanssa olleet hyvin väsyneitä jo pitkän aikaa vaativan viidentoista hengen kurssin vetämisen ja muun työn vuoksi. Vapaaehtoiset ovat hoitaneet Raamattukodin arjen mahtavasti ja siten olleen suureksi rohkaisuksi meillekin.  

Toukokuussa kiteytimme suurimmat rukousaiheeet. Mistä saada työntekijä Raamattukodin työhön päätyönään ja kutsumustehtävänään? Mistä löytää Israelissa vakituisesti asuva pätevä henkilöä, jolla on näky alkukieleen perustuvien äidinkielisten Raamattujen saaminen pienille ja suurille kansoille, joilla ei vielä ole omaa äidinkielistä Raamattua. Kerroin rukouspyynnössäni, että Pyhä Henki oli herättänyt ystävän rukoilemaan puolestamme. Nyt haluan kertoa miten Herra vastasi rukouksiin ihmeen lyhyessä ajassa! 

Eräänä päivänä työntekijämme, joka on keskittymässä yhä enemmän viittomakielisten raamatunkääntäjien auttamiseen, palasi yliopistolta ja kertoi tavanneensa ”sattumalta” tutun israelilaisen Saulin (ei oikea nimi). Saul oli opiskellut Yhdysvalloissa eräässä teologisessa seminaarissa Jerusalemin Heprealaisen yliopiston opintojensa jälkeen. Hän oli jo aikoinaan kertonut Adamille olevansa kiinnostunut raamatunkäännöstyöstä. Nyt hän oli palannut vaimonsa kanssa takaisin Israeliin, mutta he eivät olleet vielä löytäneet toivomaansa työtä etsinnöistään huolimatta. Adam kysyi Saulilta onko hän edelleen kiinnostunut käännöstyöstä. Vastaus oli positiivinen. Näin syntyi yhteys Sauliin ja hänen vaimoonsa.

Saul ja hänen vaimonsa ovat syvästi Jeesukseen uskovia kolmekymppisiä nuoria. Saul on toiminut myös yliopisto-opiskelijoiden rukouspiirin vetäjänä. Heillä on syvä halu palvella Herraa. Saulille oli aiemmin tarjottu hyväpalkkaista pankkivirkailijan virkaan, mutta oli kieltäytynyt tästä, koska ei kokenut sitä omakseen.
 
Kahden haastattelun jälkeen Saul totesi: ”Raamattukodilla on erilainen henki kuin muualla, Pyhän Hengen läsnäoloa, nöyrää palvelua (vapaaehtoiset), iloa palvella pitkät päivät näitä rakkaita kääntäjiä.” Hän aloitti viime viikolla Raamattukodin kokoaikaisena työntekijänä (40 h/vk) kolmen kuukauden koeajalla. Hän on oppinut nopeassa tahdissa Adamin työtehtävät valmistella ranskankielisistä Afrikan maista tulevien kääntäjien puolen vuoden opinto-ohjelmaa ja pitää yllä yhteyttä uusiin ja nykyisiin opiskelijoihin.

Herra vastasi rukouksiin täydellisesti! Nyt työ jatkuu saumattomasti päivästä toiseen uuden henkilön jo hoitaessa asioita vielä entisen työntekijän läsnä ollessa. Kuukausi sitten emme vielä edes tunteneet toisiamme!

”Jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä.” Kiitos esirukouksistanne. Kiitos Herralle, joka vastasi rukouksiimme mahtavalla ja nopealla tavalla! Oikeastaan tämä on todella ihmeellistä! Herra on hyvä!

Tämän kevään opiskelijoilla on nyt loppukiri. Heillä on takana kuukauden modernin heprean kielikurssi ja kolmen kuukauden Vanhan testamentin heprean kurssi (hepreaa hepreaksi). Viikko sitten heillä alkoi heprean kurssi psalmeista, profeetoista ja sananlaskuista. Torstaina 28.6. he saavat todistukset Heprealaisella yliopistolla.  

Suomen työmme koordinaattorimme Maarit Kattilakoski on tuonut viimeisen viikon aikana paljon iloa sekä hauskaa tekemistä ja toimintaa raamatunkääntäjille. Nämä ovat olleet ainutlaatuisia päiviä opiskelijoille raskaiden opintojen jälkeen. Maarit kertoo alla lisää. Nykyisen kurssin aikana illat, lauantait ja sunnuntait ovat vapaita. 

Herran runsaan armon varassa, 

Mirja 

Uusia kokemuksia kääntäjille

Syvältä kuopasta kuului iloista espanjankielistä puheensorinaa. Paraguaylaiset Jose ja Daniel juttelivat iloisesti espanjaa ohjaajansa kanssa kaivaessaan maata. Olimme yhdeksän raamatunkääntäjän kanssa Raamatun aikaisen Siilon arkeologisilla kaivauksilla Samariassa. Meille kaikille tämä oli ensimmäinen kerta kokea jotain näin erikoista. Ilmassa on jännitystä, koska näiltä Siilon kaivauksilta löydetään joka päivä mielenkiintoisia esineitä ja niiden osia kanaanilaisten (1650 eKr) ja israelilaisten (1450–1050 eKr.) ajalta. Ilmestysmaja oli Siilossa yli 350 vuotta. Voit lukea lisää 1. Samuelin luvusta neljä eteenpäin. 

Päivän päätteeksi kuulimme mitä tänään oli löydetty, mm. sarvi, ruukun palasia, mosaiikkia sekä egyptiläinen sinetti. Ja päivän toiseksi arvokkain löytö, jonka tein viimeisen märkäsihtaamisen yhteydessä, noin 3000 vuotta vanha koruhelmi. Vau, olin innoissani. Raamattukodille palasimme iltapäivällä pölyisinä, hiukan väsyneinä mutta onnellisina uudesta ja jännittävästä kokemuksesta.

Kääntäjien kanssa En Gedin luonnonpuistossa.

Seuraavana päivänä lauantaina veimme kolmetoista raamatunkääntäjää En Gedin kansallispuistoon, missä kävelimme Daavidin putoukselle. Osa kääntäjistä vilvoitteli putouksen alla. Oi sitä iloa. En Gedistä jatkoimme matkaa Ein Bokekin uimarannalle, missä lähes kaikille kääntäjillemme kelluminen Kuolleessameressä oli ensimmäinen kerta.

Lisäksi vein kahtena sunnuntaina opiskelijat Jerusalemin keskustaan, jotta he saivat tehdä tuliaisostoksia puolisoilleen, lapsilleen sekä muille sukulaisilleen. Se oli mahdollista koska Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry oli antanut rahaa tätä tarkoitusta varten. Kääntäjät lähettävät teille ystävät lämpimät kiitokset sekä taloudellisesta tuesta että rukoustuesta. Sunnuntaina vein kääntäjät myös King of Kings -seurakuntaan.

Koen suureksi etuoikeudeksi ja siunaukseksi viettää aikaa näiden rakkaiden raamatunkääntäjien kanssa, joista olen kertonut tilaisuuksissa kevään aikana. Saimme viettää monta hienoa ja muistorikasta päivää yhdessä ja tutustua yhä enemmän toisiimme. Sain oppia jälleen monta uutta asiaa työstä, mm. monet afrikkalaiset raamatunkääntäjät eivät saa lainkaan palkkaa käännöstyöstään, kuten esim. togolainen Jean (Koffi), joka työskentelee Ghanassa. Hän tekee maataloustöitä viikon tai kaksi kuukaudessa ja lopun ajan on raamatunkäännöstyössä. Ainut tapa saada ruokaa perheelle on viljellä. Näillä kääntäjillä on valtava halu saada Jumalan Sana omalla äidinkielellään, jopa siis ilman palkkaa. Kerron lisää näistä kääntäjistämme Raamattukodin tilaisuuksissa syksyn aikana.

Tämä aika kääntäjien kanssa oli mahdollista, koska saavuin Israeliin reilu viikko ennen ensi yönä saapuvaa turistiryhmääni. Syyskuun (22.–30.9.18) ja maaliskuun (1.–8.3.19) ryhmämatkoistani löytyy tietoa blogisivultani. Tervetuloa mukaan. 

Maarit Kattilakoski
Koordinaattori
raamattukoti@gmail.com

Raamattukodin tilaisuuksia

Mirja ja Halvor Ronning sekä Ulla Järvilehto ovat Raamattukodin kiertueella 22.-30.8. Kiertue suuntautuu Itä-Suomeen.

Syksyllä jälleen tilaisuuksia, missä puhuvat Virpi Leino, Kaija Turunen ja Maarit Kattilakoski.